Hurraa, tuli terveisiä… Paldiskista!

23.7.2005 | Kaliningrad 2005

Paldiski põhjasadam.
Paldiski põhjasadam, laiturimaksu 16 euroa per yö.

Paldiskin satamanosturi.
Nosturi ja läjä lannoitesäkkejä.

Olimme olleet Paldiskissa neljä vuotta aiemmin, joten ei kaikki aivan yllätyksenä tullut, mutta valitettavasti läävä tuotti meille aikamoisen pettymyksen.

Pääsimme lähtemään Dirhamista ukonilman ja kaatosateen takia vasta viiden jälkeen illalla. Olisihan sitä sateessakin voinut ajaa, mutta kun matkaa oli vain noin 20 mailia, lähtöä pystyi viivyttämään. Hetken tosin funtsimme myös Dirhamiin jäämistä ja Paldiskin skippaamista.

Olisi pitänyt tehdä niin. Saavuimme Paldiskiin hieman ennen puolta kymmentä, ja kun pääsimme kaupungille puolta tuntia myöhemmin, kaikki kaupat ja ainoa ravintola olivat sulkeneet ovensa. Saimme ostettua neljä puolenlitran kolapulloa ainoastaan venäjää (paldiskilaisista suuri osa on venäjänkielisiä) puhuvalta hotellin yövahdilta. Ruokaa emme mistään saaneet, joten päätimme paistaa jääkaapissa olevat makkarat. Paistamisesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä toisen akun virta ei riittänyt sytyttämään liettä ensimmäisellä yrittämällä, ja hellan palokammio kastui niin, että se ei enää lähtenyt uusillakaan yrityksillä toimimaan. Söimme siis listalta kylmiä makkaroita ja paketillisen juustoa puoliksi. Hyvä ruoka, parempi mieli?

Aamulla meidän oli tarkoitus lähteä kauppaan ostamaan juomavettä, koska varastossa oli enää puoltoista litraa. Emme kuitenkaan uskaltaneet jäädä odottamaan kauppojen aukeamista kello yhdeksältä, sillä puoli seitsemän aikoihin yltyvä kaakkoistuuli nosti satama-altaaseen melkoisen aallokon. Keitimme vettä muutaman litran juotavaksi ja totesimme että “lähdetään vittuun tästä kommarimestasta!”

Tiesimme kyllä hyvin sataman olevan tietyillä tuulilla suojaton paikka, sillä edellisellä käynnillä neljä vuotta sitten koimme saman kohtalon. Olimme kuulleet huhua, että satamaa olisi laitettu veneilijöille ystävällisempään kuntoon, mutta ne olivat todellakin vain huhuja. Laituri on sama vanha 3 metriä korkea betonimöykky, vessaa ei (enää) ole, eikä myöskään suihkua. Sähköä saa, jos omistaa pitkän johdon. Ja kaikki tämä ylellisyys ja turvallisuus maksaa 2 euroa per metri päivältä, joka tekee Paldiskista Viron kalleimman sataman yli 8-metrisille jahdeille.

Paldiskissa on kyllä mielenkiintoista käydä, mutta vene kannattaa ajaa mieluummin vaikkapa Lohusaluun ja hurauttaa perille onnikalla.

Jotain hyvääkin aikaisessa herätyksessä on. Pääsemme nimittäin Tallinnaan ennen yhtä iltapäivällä ja pääsemme syömään kunnon ruokaa.

Kuvat: Sausalito Piirvalven aluksen perässä Paldiskin Põhjasadamassa