Gen…oa…aakkeri?

Aamu alkoi karusti. Antti keitti unenpöpperössä espressot meriveteen. Kuvottavaa kuraa. Seuraavaksi hella kasteli huopansa eikä enää suostunut syttymään. Vihaan Wallas 1000 -keitintä.

Kevyttuulisella matkalla Hasselista Jaakobshamniin kokeilimme kaikkia veneessä olleita purjeita. Hasselissa naapuriveneen (Baltic 33) kippari kertoi käyttävänsä kevyillä sivutuulilla light genoaa genaakkerin tavoin (etuliikki irti förstaagista). Päätimme kokeilla samaa. Sidoimme plokin förstaagin kansihelaan ja vedimme köyden halssikulman korkeuden säädöksi. Purje ei tietenkään toiminut kuten oikea genaakkeri, mutta saatiinpa sillä hieman lisää pussia keulaan ja hieman lisää vauhtia. Pian saimme tuulen taakse ja nostimme oikean spinaakkerin ja saimme oikeasti vauhtia. Kaikki muut veneilijät lilluttelivat lepattavilla (eivät tykkää vissiin spiirata) virsikirjoilla ja me keräsimme päänahkoja. Barösundissa Tuuli loppui kokonaan ja laskimme purjeet.

Siitä on jo vuosia aikaa, kun edellisellä veneellä kävimme Jakobshamnissa pumppuamassa. Silloin olimme janoisia ja Jakobshamn lähellä. Silloisen veneemme kotipaikka oli Linlo Porkkalassa.

Jakobissa meno näytti aluksi perin erilaiselta kuin muistikuvien mukaan. Ei näkynyt Supon miestä, ei tanssiorkesteri Rytmixiä ja muutenkin tunnelma oli seesteinen. Taisi olla tyyntä myrskyn edellä, sillä syötyämme ja käytyämme saunassa lavalle kipusi humppapumppu veivaamaan ensin valssia ja sitten humppaa. Kanssaihmiset olivat sikoja ja tanssivat villisti. Joimme eri sortin teräviä viinoja. Pahinta oli Antin keksimä ja tarjoama Haukka, joka sisälsi Jägermeisteriä, salmaria ja fisua. Hyi hitto! Mielestäni pilssivesi olisi ollut parempi nimi.

Gallant Hollannista.

Tonnikalasalaatti Sausaliton byssasta.

Sunnuntai 22.7. Kotiin Helsinkiin

Onneksi tajuttiin mennä ajoissa nukkumaan. Kohmelolta vältyttiin, mutta eräänsorttinen läheltä piti -tilanne kuitenkin koettiin. Munien ja pekonin jälkeen lähdimme yhden halssin kryssille kohti Helsinkiä.

Hyvä ruoka, parempi mieli. Matkalla syötiin raikasta tonnikala-omena-salaattia ja kylmäsavulohi-piparjuurirullia. Papaija oli valitettavasti raaka ja syömäkelvoton. Hella suostui taas syttymään ja saimme kahviakin.

Träskön kohdalla tuuli lopahti. Liityimme koneella putputtelevien jonon jatkoksi ja bongailimme Kotkasta valuvia Tall Ships Racen osallistujia. Isoimmat jöllikät nähtiin harmi kyllä vain kiikareilla horisontissa.

Merta on kynnetty suurin piirtein 525 mailia reilussa neljässä viikkossa. Leppoisaa tahtia siis. Pisin legi taisi olla Porkkalasta Hankoon (55 mailia) ennen juhannusta ja lyhin vain noin 7 mailia Airistolta Nauvoon. Eli aika erilaista purjehdusta kuin edellisinä kesinä Kaliningradin- ja Pietarin-reissuilla. Erittäin rentoa.

Mihinköhän sitä seuraavaksi purjehtisi? Saaristomerellekin jäi vielä monta paikkaa löydettäväksi ja nähtäväksi.