Aurinko paistaa keskellä Kihdin selkää ja kerrankin tänä kesänä on aurinkokräämille käyttöä. Täydellinen purjehdussää? No ei. Loki näyttää jotain yhden ja kahden solmun väliltä. Ei tuule. Juuri kun oltiin kaivelemassa päristimen avaimia, Tuuli bongasi merestä hylkeen pään. Lilluttelimme lähes pysähdyksissä (ei tarvinnut erityisesti jarrutell) vielä tovin yrittäen bongata lisää, mutta hyljeshow ja vauhti olivat jo tyystin loppuneet.

Kökarissa päätimme käydä testaamassa Hellsön satamaa, sillä edellisvuonna oltiin kokeiltu viereistä Sandvikia. Vuoden vierassatama Karlby saaren eteläpuolella olisi ollut sivussa reitiltä ja siellä käytiin viime vuonna fillariretkellä Sandvikista käsin.

Hellsö oli mukavan hiljainen satama vuonomaisen kallioreunaisen lahden perukoilla. Palveluita ei juuri ollut ja ne vähäisetkin (Havspaviljongen -ravintola ja kyläkauppa parin kilsan patikan päässä) olivat säpissä. Ainoastaan satamakonttorinakin toimiva suppea Mini-Livs -kiska sataman yhteydessä oli auki. Internetin mukaan satamassa olisi pitänyt olla septintyhjennysmahdollisuus, mutta sitä kysyttyämme (har ni sugtömning … skit sugning … you know?) saimme vain vastaukseksi (på svenska, tietty): “Emmä tiiä, eilen sellainen oli, ei näy tänään, omistaja on Turussa käymässä, tulkaa huomenna uudestaan”. Jåå’å? Sälliä kiinnosti selvästi kakka-asioita enemmän kaupassa seuranaan hengannut vaaleatukkainen mikrosortseihin pukeutunut tytsy. Noh, jokaisen oma valinta.

Kävimme kävelyllä Hellsön kylällä, jota oli hieman vaikea hahmottaa. Tulkitsimme T-risteyksessä sijaitsevan Tarmo lähikaupan episentriseksi paikaksi. Kauppa oli kiinni kellonajasta johtuen, eikä vanhainkodin pihalla ollut sen vireämpi meno. Peltomaisemat punaisine teineen ja tupineen sekä vanhat maitolaiturit olivat kyllä viehkoja.

Myöhemmin illalla saimme katsella ja kuvata sadepilven takaa kajastavaa kaunista auringonlaskua. Vielä myöhemmin illalla sain kokea miltä Kunnon Vitutus™ tuntuu, kun havaitsin että vasta keväällä asennetun septijärjestelmän kolmitieventtiili (jolla valitaan tankin tyhjennystapa: kannelle tai kaloille) tihkuu epämiellyttävän hajuista nestettä vessan kaappiin. En ymmärtänyt edes miten tankin sisältö pystyi nousemaan ylös piekin imutyhjennysletkua venttiilille saakka, siis reilusti tankkia korkeammalle. Saati sitten sitä miten alle kaksi kuukautta vanha ja yli 100 euroa maksanut venttiili saattoi tihkua paskaa veneeni kaappiin. Koska joku saattaa syödä tätä lukiessaan, jätän pohtimisen tähän.