Helvetillinen kosteus ja kuumuus. Kello on kaksi yöllä ja veneen lämpömittari näyttää 24 astetta. Kosteusprosentista ei ole tietoa, mutta olo on todella nahkea. Mutta aamulla vasta tukalaa tulee, jos sää jatkuu samana. Aamulla auringon noustessa veneen lämpötila nousee taas 35 asteeseen ja selkä liimautuu lakanaan, vaikka kaikki luukut pidetään sepposen selällään. Tiikkikansi tuntuu jalkojen alla kuumalta parilalta.

Sunnuntaiaamun ihanuutta vielä korosti se, että lauantai-iltana olimme tutustumassa Vostsanjan yöelämään. Fiska-baarissa (taidekeskuksen underground-klubi, kuvassa) dj soitti Eläkeläisiä, Laila Kinnusta ja Don Johnson Big Bandia –venäläisen iskelmän, pippelijazzin ja brittirockin lisäksi. Kotiin veneelle tultiin joskus aamun valjettua.

Täällähän ei nimittäin tulla kotiin million halutaan, vaan silloin, kun sillat ovat auki. Nevan päähaaran ylittävät sillat nousevat yöllä, jolloin pääsy kaupungin toiselta puolelta toiselle on jonkin aikaa kokonaan katkaistu.

Tänään taksikuskimme teki kaikkensa, jotta ehdimme ajoissa silloista yli. Ensimmäisen sillan ollessa pystyssä kävimme pikaiset lisähintaneuvottelut muuttuneen reitin johdosta. Ylimääräisen satasen voimalla Ivan piiskasi ratsunsa juoksuun ja Volga kiisi Nevan rantaa pitkin jännittävää nopeutta. Ehdimme kuin ehdimmekin yli ennen sillan sulkeutumista.

Virallisten taksien lisäksi olemme kokeilleet kansantakseja, eli toisin sanoen pimeitä takseja. Vanhojen Ladojen ja Volgien takapenkillä on ehta neuvostotunnelma, joskin 70 kilometrin tuntinopeus tutisevalla neukkuraudalla on paikoin melko jännittävää. Metroissa on myös tunnelmaa. Asemat ovat mahtavia ja junat (ainakin lyhyen oppimäärän mukaan) kulkevat luotettavaksi ja ajallaan.

Lauantaina söimme “Blinitalossa” venäläistä kansanruokaa ja epäkelpoja “blinejä” sekä tutustuimme kaupunkiin venäjäksi selostetulla jokiristeilyllä. Jälkimmäinen on kannatava vaihtoehto tällaisena paahteisena päivänä, jolloin pikkusormen liikuttaminen nostaa hien pintaan.

Sunnuntaina testasimme sushi-baaria Nevski Prospektilla. Pöytään tuotiin ensiluokkaiset kalanperkeet järkevään hintaan sekä asialliset teriyakit ja yakitorit vähemmän järkevään hintaan. Tarjoilu oli käsittämättömän hidasta ja aikaa sai parin ruokalajin nauttimiseen menemään yli kolme tuntia. Kokonaisuudesta jäi kuitenkin positiivinen mieli.

Hohhoiujaa, josko sitten myöhemmin lisää, kun kokemuksia karttuu. Lähdemme Pietarista keskiviikkona ennen kun kaupunki eristetään G8-huippukokouksen takia. Satamat ja osa Suomenlahtea suljetaan liikenteeltä torstaina kello 9.00, jonka jälkeen ei tarvitse moneen päivään yrittää veneellä Suomeen.