Jäi gin tonicit juomatta, nimittäin kovan tuulen varoituksesta huolimatta päätimme lähteä matkaan. Tuuli puhalteli luvatusti yli 14 m/s luoteesta, joten jätimme Gullkronan ja päätimme lähteä Nauvoon sushille.

Eipä Nauvokaan sen myötäisemmän tuulen suunnassa ole, mutta eipähän tarvinnut Gullkronan selällä vetää järjettömässä vasta-aallossa. Höykytykseltä ei kuitenkaan vältytty, vaan Paraistenporttia lähestyttäessä joka ikinen aalto meni veneestä yli ja ryske oli melkoista. Homma meni koneajeluksi, sillä tuuli ei olisi voinut olla vastaisempi ja reitti ei olisi voinut olla kapeampi.

Perillä Nauvossa näytti siltä kuin koskaan ei olisi tuullutkaan. Satamalahti oli niin hyvässä suunnassa tuuleen nähden ja metsä heitti puhurin yli. Kansi oli kuivuttuaan niin suolassa, että keulaluukun lasilla olisi voinut graavata kalaa. Tähän emme kuitenkaan ryhtyneet, vaan marssimme oikopäätä Lanternaa, jonka ruoka oli jäänyt edelliskesästä mieleen. Jäi kyllä tälläkin kertaa. Vuohenjuustoperunamuusi ja lampaan paisti olivat herkullisia (ihan eri maata kuin Hangon Piraten lampaan fileet kengänpohjan tyyliin. Varokaa niitä!), kuin myös Tuulin syömät sienitortelliinit.

Aamulla toin vessareissulta tuliaisiksi juuri savustimesta nostetun lohifileen. Ei kurjempi aamiainen. Ennen lähtöä (Korppooseen) kokeilemaan saariston ensimmäistä sushilaa, Nagu Samurai Sushia. Riisi oli kuitenkin lopussa, joten jouduimme kökkimään puolisen tuntia sitä odottelemassa. Halusimme kuitenkin odottaa, sillä paikka mainostaa hankkivansa raaka-aineet paikallisilta. Sillä välin paikalle pamahti työkaveri Paljakan Anna, joka oli liikkeellä työasioissa. Liityimme kutsusta seuraan ja maistelimme sushipalikoita yhdessä. Paikallisuusjulistus oli kyllä huijausta, sillä Lohi oli norjalaista ja tonnikala tietysti sieltä missä se kasvaa, eikä edes munakasta paistettu kiskassa. Ainoastaan kylmäsavusilakka oli paikallinen tuote -Erinomainen sellainen, eikä muissakaan ollut moittimista. Annan näkemyksen paikasta voi lukea Nyt-liitteestä 27/2008.